15 huonetta Aboa Vetus & Ars Novassa

Aboa Vetuksen & Ars Novan 15 huonetta – näyttelyssä oli esillä Andy Warholin silkkipainoteoksia vuodelta 1971. Kuvat kuuluvat sarjaan, jonka Warhol aloitti vuonna 1963. Silkkipainovedokset on tehty sanomalehdessä ilmestyneen mustavalkokuvan pohjalta, joka esittää tyhjää teloitushuonetta sähkötuoleineen. Vuonna 1963 New Yorkin osavaltiossa langetettiin sen historian (toistaiseksi?) viimeinen kuolemanrangaistus.

Silkkipainovedokset ovat kaikki erilaisia. Kontrastit ja värit vaihtelevat ja yhdessä vedoksessa sähkötuoli näyttää monistuneen. Vedokset ovat epätarkkoja toisintoja suurennetusta valokuvasta, mutta niissä kaikissa on eräs yksityiskohta, jota suurpiirteiset vedokset eivät onnistu peittämään näkyvistä. Kaikissa kuvissa erottuvat sähkötuolin teloitusvälineeksi merkitsevät remmit, joissakin versioissa heikommin kuin toisissa.

Warholin kuvissa sähkötuolin takana näkyy oletettavasti capital punishmentin valvojan puinen pöytä. Tämä pöytä sorvattuine yksityiskohtineen ja kokoon kursitun oloinen sähkötuoli lattialla riippuvine remmeineen ovat kylmäävä pari. Tässä tapauksessa saman kuvan monistamisella ei alleviivata minkä tahansa esineen, ilmiön tai ihmisen kulutustavarana olemista, vaan keskenään erilaisten vedosten avulla teloitushuoneen yksityiskohdat nousevat esille. ”Tärähtäneessä” vedoksessa sähkötuolin vapaana roikkuvat remmit näyttävät moninkertaistuneen. Warhol ei julkisissa puheissaan halunnut olla poliittinen, mutta tätä sarjaa on joka tapauksessa tulkittu poliittiseksi kannanotoksi.

Näyttelyssä oli esillä myös useita Otto Mäkilän töitä, joista Puistotie oli suosikkini. Tämä pieni, guassilla ja kynällä paperille tehty mustavalkoinen teos esittää Hugo Simbergin luurankohahmot mieleensä tuovaa, kaapuun pukeutunutta kulkijaa polulla, joka kulkee puiden katveessa. Ehkä puistotie on sama, joka näkyy Simbergin Kuoleman puutarhan taustalla?